Sappikivitauti on yksi tavallisimmista akuutin vatsakivun aiheuttajista. Naisista siitä kärsii noin 35 % ja miehistä noin 25 %.
Sappi on maksan erittämää vihertävää nestettä, jota erittyy litran verran vuorokaudessa ja josta osa varastoituu maksan alapinnalla sijaitsevaan sappirakkoon. Sappinestettä tarvitaan ravinnossa olevien rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen. Sapen erittymistä säätelee mm. sappirakkoa supistava suolistohormoni. Sappirakosta lähtevä sappitiehyt kuljettaa sappinestettä pohjukaissuoleen.
Sappikivitaudissa sapesta muodostuu sappirakkoon tai sappiteihin kivimäisiä muodostelmia. Suurin osa sappikivistä esiintyy sappirakossa. Yli 90 % suomalaisten sappikivistä on kolesterolikiviä, jotka muodostuvat kolesterolista ja sappisuoloista. Pigmenttikivet muodostuvat kalsiumista ja sappiväriaineesta.
Taipumus sappikivien muodostumiseen on perinnöllinen. Taudin syntymiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Naisilla sappikivien esiintyvyys lisääntyy selvästi 30 ikävuoden jälkeen, miehillä kymmenen vuotta myöhemmin. Ylipaino sekä tietyt sairaudet ja lääkeaineet voivat vaikuttaa taudin syntyyn. Liikunta, terveellinen ruokavalio ja alkoholinkäytön pitäminen kohtuullisena vähentävät sappikivien syntymistä.
Sappikivitaudissa potilaalle voi kehittyä lisätautina sappirakon tulehdus eli kolekystiitti, joka on aina sairaalahoitoa vaativa ja yli 60-vuotiailla jopa vakava tila.
Muita lisätauteja ovat esimerkiksi sappitiekivet ja haimatulehdus.
Riskitekijät
-Ikä
-Naissukupuoli
-Ravitsemus
-Keskivartalolihavuus
-Vähäinen liikunta
-Ummetus
-Diabetes
Oireet
Valtaosa sappikivistä ei aiheuta mitään oireita. Oireet voivat vaihdella ajoittaisista ylävatsakivuista rajuihin sappikivikohtauksiin ja vaikeisiin taudin komplikaatioihin.
Tyypillinen sappikivikohtaus alkaa äkillisesti ruokailun laukaisemana voimistuen minuuttien tai tuntien kuluessa.
Kohtaus syntyy, kun kivi kiilautuu sappirakon kaulaan tai sappirakon tiehyeen. Joskus kipua on vaikea paikallistaa, mutta se tuntuu yleensä kouristuksenomaisena kipuna oikealla ylävatsassa kylkikaaren seudussa. Kivun säteily selkään tai lavan seutuun viittaa sappiperäiseen vaivaan.
Kohtaus voimistuu yleensä minuuttien tai tuntien kuluessa ja voi kestää muutamista minuuteista useisiin tunteihin.
Sappikohtauksen aikana potilas on usein levoton ja pyrkii vaihtamaan asentoa. Kohtauksen aikana potilaan oikean kylkikaaren alla voi tuntua myös painoarkuutta.
Sappikivien aiheuttamat oireet riippuvat siitä, tukkiiko kivi sappirakon kaulan vai sappitiehyen suun. Jälkimmäisessä tapauksessa on seurauksena kipujen ja tulehdusoireiden lisäksi ihon keltaisuus.
Tutkimukset ja hoito
Sappikivitautia epäiltäessä tehdään erilaisia laboratoriotutkimuksia. Ultraäänitutkimus paljastaa sappirakossa olevat sappikivet lähes kaikissa tapauksissa. Muita kuvantamistutkimuksia ovat sappi- ja haimatiehyeiden tähystyskuvaus ERCP, tietokonekuvaus ja magneettikuvaus tai magneettitietokonekuvaus.
sappirakossa oleva sappikivi Alokan ultraäänilaitteen monitorissa. Kiven takana oleva tummempi alua on niin sanottu "akustinen varjo", joka johtuu siitä, että sappikivi ei läpäise ääntä.
Joka toinen sappikivipotilaista selviää yksilöllisellä ruokavaliolla. Ruokavaliossa tulisi välttää rasvaisia ja käristettyjä ruokia sekä suosia kuitupitoisia ja vähän kolesterolia sisältäviä ruokia.
Sappikivikohtauksia hoidetaan väliaikaisesti kipua helpottavilla lääkkeillä.
Liotushoito on lääkehoitoa, jolla sappikivet pyritään hävittämään liottamalla kolesteroli irti kivistä. Sappikivien ulkoisessa murskaushoidossa sappikivet murskataan pienoisvalokaarella iskuaaltojen avulla.
Sappirakon poistaminen leikkauksella on vakiintunut ja turvallinen menetelmä. Leikkauksessa sappirakon ja sappitiehyen välinen tiehyt katkaistaan ja rakko poistetaan. Rakon poistaminen ei vaikuta sapen kulkuun.
Valtaosa sappileikkauksista tehdään tähystystekniikalla.
Myös oireilevat sappiteiden kivet poistetaan yleensä tähystystekniikalla.
Sappirakon poistoleikkaus tehdään nukutuksessa. Taudin oireet helpottavat heti leikkauksen jälkeen. Tähystysleikkauksen jälkeiset kivut ovat avoleikkausta vähäisemmät, tulehdusriski pienempi eikä ihoon jää avoleikkauksen kaltaisia arpia. Sairaalasta pääsee kotiin yleensä jo leikkauksen jälkeisenä päivänä. Työkyvyttömyysaika on 1-2 viikkoa.
Ohjaaminen
Uusien ruokien sopivuutta testattava varovasti.
Painonpudotus tärkeää.
Riittävä liikunta.
Ravinto kuitupitoista ja vähärasvaista.
Kohtuullinen alkoholin, pähkinöiden, kasviproteiinien, kalsiumin, c-vitamiinin on väitetty pienentävän sappikivitaudin riskiä.
Leikkauksen jälkeen kohtuulisesti rasvaa sisältävä ruoka.
Omahoito
Sopiva ruokavalio ehkäisee sappikohtauksia ja vähentää sappikivien aiheuttamia kipuja. Rasvan ja rasvaisten ruokien vähentäminen on olennaista ruokavaliossa. Muiden ruoka-aineiden siedossa on yksilöllisiä eroja, joten niiden sopivuus on itse kokeiltava.- Syö säännöllisesti ja kohtuullisesti
- Syö monipuolisesti: viljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä lihaa ja kalaa
- Tarkkaile ruuan aiheuttamia vaivoja. Oireet ovat yksilöllisiä ja usein vasta suuret määrät jotain ruoka-ainetta aiheuttavat oireita
- Vältä rasvaisia ja rasvassa paistettuja ruokia
- Ranskalaiset ja paistetut perunat, perunalastut
- Rasvaiset leivonnaiset, munkit, viinerit ja leivokset, lihapiirakat
- Täysmaito, kulutusmaito, rasvaiset maito- ja juustovalmisteet, kananmunan keltuainen
- Rasvainen liha, makkarat, öljyyn säilötyt kalat
- Rasvaiset jälkiruoat, kastikkeet, majoneesi, mantelit ja pähkinät, suklaa
- Tuore kurkku, paprika, lanttu, nauris, retiisi, useimmat kaalit ja hapankaali, sipuli, herneet, pavut, sienet
- Tuore omena, päärynä, melonit, avokado, oliivit
- Vastaleivottu leipä ja pulla
- Kahvi, alkoholi, voimakkaasti savustettu tai maustettu ruoka, etikka ja etikkasäilykkeet
Lähteet:
http://www.tohtori.fi/?page=2442205&id=8500136
http://www.terve.fi/sappikivet/sappikivitauti-potilasohje
http://www.gastrolab.net/ksqgalf.htm
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00010
